now i know this is what i needed

Täällä on taas tapahtunu vaikka mitä mut oon ollu liian laiska kirjottelee mitään. Toissa viikonlopun vietin Republicissa ku yks random tyttö kelle juttelin ehkä kahesti kutsu mut sen synttäreille ja leffaan. Rakastan jenkkejän niin paljon, ei Suomessa kukaan puolituttu kutsu sua yhtäkkii sen kotii viikonlopuks. Mulla oli kyllä tosi kiva viikonloppu! Tutustuin taas tosi moneen uutee kivaan ihmiseen ja toivottavasti nähään uudestaan vielä. Republic vaa on n. 40min matkan päässä mikä vähän hankaloittaa näkemistä. Oli kotoisa olo ku koko kylässä asuu joku 2000 ihmistä, tuli iha Konnevesi mielee haha. Oppi myös arvostaa Marquettee enemmän, oon niin ilone että meiän koulu on kohtuu iso ja on enemmän tekemistä.
    Halloween on kans kovasti tulossa, ekat kurpitsat on jo kaiverrettu! Viime viikonloppuna olin haunted hayridella. Traktorin perässä oli semmone lava heinää mihin istuttiin ja sit joka paikasta tuli kaikkia zombeja ja muita juttuja pelottelemaan meitä. En kyllä tainnu säikähtää kertaakaan ja ei ehkä ollu ihan sen 2 tunnin jonotuksen arvone mutta oli silti hauskaa :D
    Tänä viikonloppuna olin kattoo futispelii mut lähettiin kyllä kesken pelin kaverin luokse koska alko sataa jotai loskaa vaakasuoraan.. Lauantaina pidettiin yllätyssynttärit yhelle vaihtarille. Se oli niin onnelinen ja iha vaan sen ilme ku hypättiin pois piilosta oli kyllä kaiken sen järjestelyn ja säätämisen arvosta.
    Muutenkin mulla menee tosi hyvin. En ihan oikeesti muista millon oisin ollu näin onnellinen. Jotenkin täällä vaan osaa arvostaa jotain tylsiä sunnuntai lötköttely päiviäki ihan erilailla ku kotona.
Mua iha vähä hävettää julkasta näin huonoo tekstiä ja kuvia mut öö ihan sama..

yfu orientation

Mua pelottaa ihan kauheesti se miten nopeesti aika menee. Oon ollu täällä jo yli kuukauden vaikka tuntuu että vastahan mä tulin. Toisaalta oon kokenu täällä niin paljon kaikkee että tuntuu että ois ollu täällä aina.. En tiiä. Anywayy viime viikonloppu meni Mackinaw Cityssä ja Islandilla muitten vaihtareitten kanssa ja oli kyllä hirveen kivaa! Lauantai lähinnä kuunneltiin jotai luentoja ja illalla kateltiin kaupunkia ja istuttiin nuotiolla. Sunnuntaina suunnattiin Mackinac Islandille, se on täällä Michiganissa tosi tunnettu paikka. Koko saarella ei oo yhtään autoja, vaan ihmiset kulkee pyörillä ja hevoskärryillä. Lähinnä toi on tommonen turistipaikka, mutta siellä asuu ihan ympäri vuoden n. 500 ihmistä. Saarella kierreltiin eka hevoskärryillä nähtäyydet ja sen jälkeen kierrettiin koko saari ympäri polkupyörillä.

Syksy on kovaa vauhtii tulossa tännekkin, lämpötilat vaihtelee 15-23 asteen vällillä ja lehdet on jo alkanu vaihtaa värii!

mau

 En oo taas kirjotellu hetkeen mut elämä täällä sujuu koko ajan paremmin! Tuntuu et jokainen koulupäivä on kivempi ku edellinen ku tuntee koko ajan enemmän ihmisiä. Aika perus arkee elämä täälläki on, ihmiset viettää hirveesti aikaa urheiluharrastuksissa ja perheittensä kanssa nii yleensä nään kavereita vaan viikonloppusin. Viime viikonloppuna pidettiin tyttöjen iltaa, istuttii nuotiolla ja syötiin vaahtokarkkeja. Tänä perantaina olin mukana Northern Michigan Universityn kulkueessa, mikä oli hirveen siistiä! Se oli vähän niinkun Suomessa penkkarit, paitsi et jokainen auto oli aina jonkun clubin tai joukkueen ja autoja oli hirveesti. Mun kaverin luisteluclubilla ei ollu tarpeeks ihmisiä joten vedin Noran Marquette figure skating paidan päälleni ja heittelin karkkeja muitten mukana :D Kaikki autot oli koristeltu aina teeman mukaan tosi hienosti. Meiän eessä oli jonkun finnish clubin auto, ärsytti ku en ehtiny mennä juttelemaan niille. Niitten autossa luki huonolla suomella jotain Heikki Lumesta ja joulupukista.

   Suomensukuset ihmiset on täällä niin söpöjä, ne viettää kaikkia ihme suomi-juhlia ja luulee et mekin  vietetään niitä yhtä innokkaana. En ollu kuullu esim. Heikki Lumesta ikinä ennenkö tulin tänne.. Se on kuulemma suomalainen lumijumala :D Täällä vietetään Heikin päivää tammikuussa ja Pyhän Urhon päivää maaliskuussa, sitä vietetään koska Pyhä Urho hääti heinäsirkat pois Suomen viinitiloilta ja sillon pitää pukeutua violetiin?? Nää on myös päättäny et lihapiirakka on maailman suomalaisin ruoka ja et pukeudutaan aina flanellipaitoihin. 

   Kulkueen jälkeen menin Noralle yöks. Käveltiin ympäri Marquettee ja kateltii leffoja ja vahittiin niitten kahta mopsia. Lauantaina mentiin kaveriporukan kaa syömään mexicolaista ruokaa ja sen jälkeen Janne-Mieken luo pelaamaan wiitä ja hengailee poreammeeseen! Vaikka onki välillä ikävä Suomee nii nyt tuntuu et oon just oikeessa paikassa just oikeitten ihmisten kanssa<3
Ens viikko tulee olemaan kiireviikko koska on homecoming week eli pukeudutaan aina päivän teeman mukaan ja perjantaina futispeli ja tanssiaiset. Viikonloppuna on YFUn valmennus Mackinac Islandilla, ootan jo iha innoissani!

packing my bags and giving the academy a rain check

Eka viikko kouluu takana! En tiiä onks tää nyt vaan jotai kulttuuri shokkii mut siis tuntuu et näitten koulu on iha pelleilyy. Tunneilla ei ehdi tehä yhtää mitään koska ne kestää vaan n. 40 min ja siitäki menee joku 10min aina johonki yleiseen säätämiseen. Sit soi kellot ja 5min aikaa juosta lokerolle (koska ei saa käyttää laukkuja koska siel vois olla aseita!!:)) ja ettii seuraava tunti mikä saattaa olla ihan eri puolel kouluu ja munki koulu on yli 1000 oppilaan koulu niin välimatkat saattaa olla aika pitkiä.
Mun lukujärjestys näyttää tällä hetkellä tältä joka päivä mut saatan muuttaa tota koska mulla on espanjaa freshmanien kaa ja en kestä
U.S. Goverment
Biology
10th Grade English
Algebra 2
Learning Center
Yearbook
Spanish
 Lounastauko on puol tuntia ja syön aina lounasta vaihtareitten kaa koska meillä on yhteinen tunti ennen lounasta. Ois tyylii mahotonta ees löytää ketää muita syömään lounasta mun kanssa koska kännyköitä ei saa käyttää koulussa ja niitä ei saa pitää ees taskussa.. Mulla ei muutenkaa oo oikeestaa muitaku vaihtarikavereita vielä koska noilla 5min välkillä on vähän vaikee tutustuu kehenkää :D Oltiin kyllä eilen vaihteeks futispelissä ja tapasin siel yhen kivan tytön ja sovittii et nähään ens viikonloppuna! Sit meinasin vähä et koitan päästä johonki joukkueeseen mut en tiiä mihin..
Fiilikset vaihtelee ihan törkeesti, välillä tuntuu että miks ihmees oon täällä ku voisin olla pitää hauskaa Suomessa ja joskus taas et oli paras idea ikinä lähtee. Mut oon miettiny et mielummi on välil iha hirveetä ja välil tosi hauskaa ku et ois vaa ihan jees koko ajan.
Lauantaina käytiin leffassa kattomassa We're the Millers, mikä oli tosi hauska! Tänään meen vissiin vaeltamaan saksalaisen vaihtarin kaa johonki kirkkojuttuun?? :D
Nyt tulee kännykkäkuvia koska en oo jaksanu ottaa kameraa mihinkää

 Ennen lähtöö 4 aikaa aamul pirteenä hotellilla ja lentokenttää

Lake Superior

Kaupunkia

Eka koulupäivä, chihua<3, mun koulukirjat paitsi espanja ja eka futispeli!

oh this could really be a good life

Moikat täältä lämpimästä Marquettesta, oon ollu täällä nyt jo 4 päivää! Aika menee tosi nopeesti mut toisaalta tuntuu että oisin ollu täällä jo tosi kauan. Matka tänne meni tosi hyvin ja stressasin lennoista iha turhaan. Lensin tänne Frankfurtin, Washingtonin ja Chicagon kautta joten matka kesti monta päivää kaikkien lentokentällä odottelujen muiden takia. YFU oli kyllä hoitanu lentojutut tosi hyvin ja siellä ei ois mitenkään voinu eksyä. Lentokentällä mua odotteli host-isä ja sen äiti ja host-äidin isä (?). Oon tavannu niin paljon uusia ihmisiä että en oikeen pysy perillä ihmisten sukulaisuussuhteista tai nimistä.. En oo vielä tavannu mun äitiä koska se on Californiassa lomailemassa. 

Mun veli ja sen tyttöystävä on tosi kivoja, ne pitää mulle koko ajan seuraa ja kattoo et mulle ei tuu tylsää. Ne on näyttäny mulle kaupunkia ja vei mut vuorelle mistä näki koko Marquetten ja shoppailemaan ja mun elämän ensimmäiseen jenkkifutispeliin! Käytiin myös koulussa tsekkailee paikkoja, se oli ihanku suoraa jostai jenkkileffasta. Oon näköjää sophmore vaikka mun piti olla eka seniori mut sille ei nyt voi mitään. Mulla on jotai ihan random kurssei tyylii luen vissii espanjaa nykysi :D

Tää alkaa jo tuntua kodilta ja kaikki menee muutenki ihan jees. Paitsi et oon aina luullu et oon hyvä englannis mut nyt oonki iha hullun awkward koko ajan! En tiiä mitä sanoo ja hymyilen vaa ja nyökyttelen mut nää on kyl ymmärtäväisii ku näillä on ollu ennenki vaihtareita esim. japanista nii kyllä mä nyt paremmin puhun :D Tuntuu et en osaa suomeekaa enää nii jätän tän nyt tähän. Muutenkin tosi hieno panostus tähän blogiin mut onpahan äitillä jotai mitä lukee! En oo ikinä muistanu ottaa kameraa mukaan ku ollaa käyty alakaupungissa ja satamassa, sielä on iha törkeen nättiä mut tässä nyt jotain kuvia huudeilta kummiski.

haha mun eka fortune cookie oli aika osuva

Michigan here I come! ✌

Eilen tuli vihdoin sijoitustiedot, Marquette, Michigan kutsuu! Mun perheeseen kuuluu isä ja äiti, ja niillä on 20-vuotias poika ja 23-vuotias tyttö ketkä ei asu enää kotona. Niillä asuu myös tällä hetkellä 9-vuotias kasvattipoika, mutta tavoitteena kuulemma on että se pääsee puolen vuoden sisään takasin sen oikeeseen perheeseen. Sit niillä on myös kolme koiraa ja kisu! Oon iha innoissani noista eläimistä ja perheestä, tosta paikasta en ihan niin paljoo.
Marquettessa on tosi paljon ihmisiä keillä on suomalaiset sukujuuret, niin myös mun perheellä. Mut siellä asuu 21 000 ihmistä nii ei niillä kaikilla toivottavasti oo mitään Suomi-yhteyksiä :D
Marquette sijaitsee pohjoisessa Lake Superiorin rannalla (mikä on muuten maailman 2. isoin järvi) ja siellä on luonto ja ilmasto aika samanlaista kuin Suomessakin, vähän lämpimämpi vaan. Vähän häiritsee toi kylmyys tietty mut toi perhe kuulostaa tosi kivalta nii eiköhä tosta vuodesta jotain tuu :-D Oon iloinen et mul on ees joku perhe, nyt alkaa vihdoin tuntua et oon oikeesti lähössä! Oli jo ehkä aikakin koska lähtö on tosiaan 11 päivän päästä.

In the end we only regret the chances we didn't take

Mä oon Tii 16-v ja oon kotoisin Keski-Suomesta. Oon lähdössä YFU:n kautta vaihtoon syksyllä, elikkäs vuoden 13-14 vietän näillä näkymin USA:ssa! Aattelin alottaa kirjottaa blogia koska tää on aika helppo tapa päivittää kuulumisia tutuille ja ei tartte facebookkia täyttää sitten nii pahasti kuvilla. Perhetietoja tai mitään muutakaan tarkempii tietoi mulla ei vielä oo, hitto tää odotus on rassaavaa varsinki ku lukee muitten blogeista ihmisten hehkutuksii ku ne saa tietää.. :D
Tosi moni on kyselly et mihin osavaltioon mä haluisin mieluiten, mutta mä oon oikeestaan koittanu olla miettimättä mitään lemppariosavaltioita ja olla vaan mahollisimman avoimin mielin. Oon mä vähän salaa miettiny et mitenhän pärjään jos päädyn vaikka Alaskaan mut jos päädyn niin oon päättäny että mun asenne on että no sitte rakastun Alaskaan ja teen siitä elämäni parhaan vuoden joka tapauksessa!

Vaihtoon lähteminen on ollu mun unelma oikeastaan aina, koska mun vanhemmat on mulle pienestä lähtien sanonu, että ne haluaa tarjota mulle sen mahdollisuuden jos vaan haluun lähtee. Valitsin just Yhdysvallat siks että mun iskä ja sisko on molemmat ollu vaihdossa siellä ja kertonu niin huippuja tarinoita siitä maasta ja niistä ihmisistä ja kulttuurista yleensäkkin että en malta oottaa että pääsen itse kokeemaan sen! Haluun kokee sen aidon high school spiritin ja oppia sujuvan englannin.

Vaikka tää on ollu mun haave jo kauan, niin just niihin aikoihin ku piti hakee, muhun iski ensimmäisen kerran semmone olo että uskallanko mä? Lukio oli just alkamassa ja tiesin et saan hirveesti uusia kavereita ja mietin vaan että uskallanko mä lähtee ja jättää kaikki kamut Suomeen. Nyt ku lukion eka vuos on takana ja oon vaan niin ilone että sillon uskalsin. Oon saanu upeita kavereita tän vuoden aikana, niin upeita että oon varma että ei meidän kaveruus tähän vaihtovuoteen lopu<3 How are you gonna know what a friend is if the circumstances never taught you which ones are real?

Tietysti mua jännittää jättää kaikki ja lähtee ihan yksin maailmalle mutta mä luotan et se vuos tulee olemaan sen arvosta. Joskus tulee päiviä kun pelkkä koko vaihdon ajatteleminen saa ihan hirveen ahistuksen ja pahan olon aallon menee koko kehon läpi. Mut niinäkin päivinä tiiän että myöhemmin katuisin ihan uskomattoman paljon jos en lähtis. Eipä ois myöhemmin kiva miettiä kaikkia niitä menetettyjä mahdollisuuksia ja kokemuksia joista luopu vaan sen takia että pelotti. Jos en nyt lähe maailmalle niin millon sitten? Kivempaa se on vanhana muistella hurjia seikkailuja ku sitä mitenkä elin normaalia, turvallista elämää äidin helmoissa :-D Isi alottaa edelleen sen parhaat tarinat "40 vuotta sitten kun mä olin Texasissa.." ja hitto mäki niin haluun luoda niitä muistoja jotka muistan vielä 40 vuoden päästä! Iskä on myös edelleen yhteyksissä sen host-veljeen, ja se on käynykkin monesti meillä. Mun mielestä ois hirveen hienoo ajatella että saisin luotuja samanlaisia ystävyyssuhteita mitkä kestää vuodet ja välimatkan, ja miettiä että maailman toisella puolella on aina paikka minne mennä!

weheartit